Jaaha – antaa kuvan puhua…
Onneksi en hommannut enempää havuja kerrallaan, vaan tämän yhden. Ostaessa tuo oli erittäinkin hyvinvoiva ja vihreä, mutta loma-kiire-huolimattomuus kostautui. Tästä viisastuneena löin kaikki pelivuoron varat yhteiseen projektiin. Mari varmaan kertonee joskus mitä tuleman pitää…
Eli omalla palstalla ei kummoisia ole tapahtunut, nokkosia ja muita rikkaruohoja hävitetty, kiviä kerätty ja palstanaapurin tavoin odotettu palstojen jyrsintää ja tasoitusta… Jyrsin saatu jo, mutta usko sen pystymiseen tuohon maahan odottaa vielä saapumista. Kotipihalle on lasten avustamana ilmaantunut purkulaudoista ensimmäinen “oman projektin” luonnos ja kivien keräys on käynnissä…
Vaikka suurin “työ” panos mennyt puiston pohjan ja polkujen paikkojen suunnitteluun ja alustavaan raivaukseen, niin pääsi sitä ihan konkreettistakin tekemään. Ettan kasvihuone löysi paikan ja onneksi mukana oli joukko kanssapelaajia auttamassa kasaamisessa – muutoin olisi tullut pitkä ilta.
