Viimeisistä pelirahoista sijoitin puolet huvimajahankkeeseen. Mitään erityisiä suunnitelmia ei elokuulle ollut. Kukkaistutus tuotti kahdeksan kesäkurpitsaa, jotka jätin palstalle ohikulkijoiden käytettäväksi. Lisäksi pelastin itseni kesäkurpitsa-ahdingosta tuomalla oman ylijäämän samaan koriin palstalle. Tein neljä lyhtyä kierrätysmateriaaleista ja valaisin ne aurinkokennolampuilla. Lyhdyt sijoittelin itäreunan omenapuitten oksille. (Kiitti, Herman, luumupuut ovat liian pieniä virityksilleni.)
Syysjuhlien järjestelyt sujuivat niin mallikkaasti, ettei siihenkään kulunut pelirahoja. Itse keittelin omenahilloa vohvelien kyytipojaksi. Omenoistakin oli ylitarjontaa, joten taas tuli torjuttua ruokahävikkiä.
Marttatouhujen jälkeen ja syysjuhlien mentyä puistossa selvästi hiljeni. Vielä on pari maanrakennushommaa suunnitteilla: kukkapenkki ja polut. Joillakin palstoilla vielä siistitään ja istutetaan, mutta kaivaminen ilman konetta ei täällä helpolla onnistu.
Nyt näyttää siltä, että kukkapenkki- ja polkuprojektit saadaan tehtyä vielä tänä vuonna. Jos ilmojen haltijat ovat suotuisia, päästään ehkä istuttamaan kukkasipuleita ensi kevään iloksi.
Muutenkin näyttää siltä, että toiminta on löytänyt uomansa ja monenlaista osaamista löytyy puistoväestä. Ensi kevättä voi odotella rauhallisin mielin. Kunhan vaan kaivinkone saadaan töihin.