Myrskyn jälkeen…

Myrsky oli tulossa. Siitä tiedotettiin hyvin kattavasti ja ihan valtakunnallisesti.
Aluksi olin hieman fatalistinen ja oletin, että kyllä myrsky kestetään. Jos puu ei kestä, se kaatukoon..
Kyllä paine kasvoi ja muistelin Tapani-myrskyn jälkiä. Tämä myrsky ennustettiin suoraan länsirannikolle. Silloin hermo petti. Pakko se keskuskummun viitta on jotenkin suojata. Se ei ole kovin syvällä maassa ja vielä vasta kaivetussa maassa. Tuulipintaa on aika paljon. Päätin vetää yhden tukiköyden Pohjoistuulta vastustamaan.
Onneksi Eija ja Olli tulivat tontille aivan kutsuttuina ja Ollin kanssa totesimme että tuo yksi naru ei riitä. Vedimme toisen köyden pohjoisen tueksi ja kolmannen etelään kiristykseksi. Nyt tuenta oli tukeva. Kolme köyttä estivät pylvään heilumisen sivusuunnissa.

Myrsky tuli ja meni. Viitta seisoo edelleen.
Nyt mietin pidempiaikaista tuentaa. Uusia myrskyjä tulee. Onko kaikki hyvin. En tiedä, vielä.