Surukuusi ja kehäkukat

5.6 epävirallinen polkukokous loi ajatuspohjaa, mitä voisi tehdä. Palstani edelleen lähes luonnontilassa. Kaadetusta koivusta otin koivurungon sekä kolme pölkkyä, joista kaksi ajattelin koivurungon jaloiksi ja siten työstää istuimeksi.
Tuhlasin rahoista osan ja jätin puskurirahan seuraavaan siirtoon toivoen yhteisen polkuverkoston rakentamisen onnistuvan. Kiitos aktiivisten suunnittelijoiden:)
Myös toivon, että polku menisi palstani poikki.
Tämän jälkeen pystyisin paremmin hahmottelemaan, miten palstan rakentaisi.
Ostin surukuusen, joka kasvaa kapeana ja sopii metsäajatukseeni ja on myös talvella kaunis. Hankin myös multaa säkeissä sekä kehäkukan siemeniä. Ajatuksena, että raikas keltainen väri sopii kuusen rinnalle ja tuo ilon ja hehkeän valon puiston perälle. Kukkia voi poimia jopa ravinnoksi.
Mutta tarvitsen järeämmät konstit saadakseni miesväkeni
avukseni, sillä omat voimat eivät riitä suunnitelmien loppuunsaattamiseen.
Keskustelen vielä palstanaapureideni kanssa, mitä he pitävät mm. tulevan kuusen sijoittelusta ennen istuttamista.
Ajatuksena jopa mahdollisen kuusiryhmän muodostaminen?